Vesistöt

 Vähä Valkeajärvi v. 2018

Tutkimustietoa Virtain järvien vedenlaadusta löytyy KVVY:n Vauhtia vesienhoitoon-sivustolta. Virtain kohdesivustolle pääset täältä.

Sinilevät

Virtain alueella tehdään kesäisin valtakunnallista leväseurantaa. Tarkkailua tehdään kahdesta kohteesta: Marttisenalainen (Lomasaaren ranta) ja Vaskivesi-Visuvesi (Laivaranta).

Järvi-meriwikipalveluun voivat myös yksityiset lisätä omia havaintojaan käyttäen Havaintolähetti-toimintoa, joka on suunniteltu erityisesti mobiililaitteilla käytettäväksi. Havaintoja voi lisätä jo olemassa olevaan havaintopaikkaan tai luoda uuden havaintopaikan.  

Virallisilla uimarannoilla tehdyistä sinilevähavainnoista voi olla yhteydessä ympäristöterveydenhuoltoon tai tekniseen osastoon. 

Muissa vesistöissä tehtävistä havainnoista voi olla yhteydessä Pirkanmaan ELY-keskuksen vesiasiantuntijoihin. Ympäristöasioiden asiakaspalvelu ohjaa yhteydenoton asiantuntijoille. Lisäksi suosittelemme havainnon lisäämistä Järvi-meriwiki-palveluun. 

Sinilevän tunnistaminen ja muut ohjeet

Vähäinen sinilevä näkyy vedessä pieninä kellertävinä tai vihertävinä siitepölymäisinä hippusina. Tyynellä säällä sinilevä muodostaa veden pinnalle harsomaisen vihertävän kalvon.

Siitepöly näyttää erehdyttävän samanlaiselta kuin sinilevä. Siitepölyä on kuitenkin vedessä etenkin keväällä ja alkukesästä, mutta sinilevät runsastuvat yleensä vasta keskikesän jälkeen vesien lämmettyä. Jos siitepölyä on vedessä paljon, sitä on yleensä runsaasti myös rannalla.

Lasi- ja keppitesti ovat hyviä sinilevän tunnistamisen apuvälineitä. Juomalasitestissä vettä seisotetaan noin tunnin ajan ja jos pinnalle nousee vihreitä hiukkasia, kyseessä on sinilevä. Keppitestissä levämassaa koetetaan nostaa kepillä. Jos levämassa jää roikkumaan keppiin, on kyseessä vaaraton rihmamainen levä. Jos levämassa taas hajoaa hiukkasiksi veteen, kyseessä on sinilevä. Lisätietoja sinilevästä esimerkiksi Järviwiki-verkkosivuilla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeiden mukaan sinileväiseen veteen tulee suhtautua aina siten, että se voi aiheuttaa terveyshaittaa. Juomavetenä tai ruoanvalmistuksessa ei saa käyttää suoraan pintavedestä otettua sinilevää sisältävää vettä, koska se voi sisältää terveydelle haitallisen määrän myrkkyjä tai muita haitallisia yhdisteitä, jotka eivät hajoa vettä keittäessä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää pesuvetenä tai heittää kiukaalle eikä sillä saa kastella syötäviä vihanneksia tai kasviksia. 

Lemmikkiä ei pidä päästää uimaan sinileväiseen veteen. Leväkukinnat ovat suuri riski kotieläimille, jotka eivät osaa varoa leväistä vettä. 

Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin. Myrkytystietokeskus vastaa puhelinnumerossa 0800 147 111 ympäri vuorokauden myrkytysten ehkäisyyn ja hoitoon liittyviin kysymyksiin. Jos epäilee, että on uinut sinileväisessä vedessä, kannattaa uinnin jälkeen peseytyä puhtaalla vedellä. Jos oireita ilmenee, iho ja silmät pestään huolellisesti runsaalla puhtaalla vedellä. 

Jos eläin on päässyt juomaan vettä, tulee ottaa välittömästi yhteyttä eläinlääkäriin. Vastalääkettä sinilevämyrkytykseen ei ole. Jos lemmikki on päässyt uimaan, kannattaa se vedestä nousemisen jälkeen pestä, ettei se turkkiaan nuollessaan saa myrkkyjä elimistöönsä. 

Kunnallisen eläinlääkäripalvelun yhteystiedot

Kalakuolemat

Kalakuolemalla tarkoitetaan äkillistä tai nopeasti kehittyvää luonnonkalojen joukkokuolemaa, joka voi koskea vesistön useita tai kaikkia kalalajeja tai tiettyä kalalajia. Kalakuolemat ovat hyvin usein ympäristöolosuhteiden aiheuttamia, mutta joissakin tapauksissa voi olla kyse myös nopeasti etenevästä kalatautipurkauksesta. Ympäristön aiheuttama kuolleisuus voi olla epäedullisten luonnonolosuhteiden aikaansaamaa. Tyypillisiä syitä ovat talvella jääkannen alla tapahtuva happikato tai rehevöityneiden järvien hapettomuus loppukesän lämpiminä pimeinä öinä. Äkilliset epäedulliset olosuhteet voivat myös syntyä ihmisen toiminnan seurauksena.

Kesähelteillä tavallisin kuolinsyy on veden korkeasta lämpötilasta ja laskevasta happipitoisuudesta aiheutuva stressi. Mitä korkeammaksi veden lämpötila nousee, sitä vähemmän siihen voi liueta happea. Erityisesti suojaisat lahdet ja tummat vedet lämpenevät. Samalla vaihtolämpöisten kalojen aineenvaihdunta kiihtyy veden lämmetessä ja ne tarvitsevat enemmän happea elintoimintojen ylläpitämiseen. Pitkien hellejaksojen aikana kaloja voi siten kuolla hapenpuutteeseen. 

Mikäli havaitset yksittäisiä kaloja suuremman määrän kuolleita/kuolevia kaloja, ota yhteyttä Pirkanmaan ELY-keskukseen ja kunnan ympäristönsuojeluun. Paikalta on hyvä ottaa kuvia ja videoita sekä kirjata ylös mahdolliset poikkeukselliset olosuhteet, kuten voimakkaat sinileväkukinnot tai veden vaahtoaminen. Mahdolliset näytekalat säilytetään jääkaapissa eikä niitä tule pakastaa. Kalat toimitetaan tutkittavaksi Ruokavirastolle. 

Ruokaviraston ohjeet

Pirkanmaan ELY-keskuksen yhteystiedot

Hyödyllisiä linkkejä:

• Vauhtia vesienhoitoon -sivusto
• Ajantasaista valtakunnallista vesitietoa vesi.fi-sivustolla
• Vesistöennusteet Kokemäenjoen vesistöalue
• Ajankohtainen vesitilanne
• Järvi-meriwikipalvelu
• Järviwiki on Suomen järvien verkkopalvelu, josta löytyy perustiedot kaikista yli 1     hehtaarin kokoisista järvistä sekä valmiit työkalut, joilla käyttäjät voivat jakaa mm. valokuvia ja havaintoja. Järviwikin tavoitteena on jakaa tietoa Suomen järvistä, edistää vesiensuojelua ja lisätä kiinnostusta vesistöihin. Järviwikin on perustanut ja sen ylläpidosta vastaa Suomen ympäristökeskus (SYKE)
• Vesivisio 2050
• Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050 on pitkälle tulevaisuuteen ulottuva näkemys siitä, millaisena haluamme vesiemme ja koko laajan ja monimuotoisen vesistöalueemme näyttäytyvän.

Katso lisätietoa aiheesta linkistä Alueen vesistöt, satamat ja kanavat