Luonnonsuojelu

Luonnonsuojelualueilla turvataan  lajiston ja luontotyyppien monimuotoisuutta. Luonnonsuojelualueilla  huolehditaan lisäksi kansallismaiseman, kulttuuriperinnön ja virkistys-  ja retkeilyalueiden säilymisestä.

Luonnonsuojelualueita ovat:

• kansallispuistot
• luonnonpuistot
• valtion muut luonnonsuojelualueet
• yksityisille maille perustetut suojelualueet

Luonnonsuojelualueet perustetaan  luonnonsuojelulain mukaan lailla tai asetuksella valtion maalle tai  ELY-keskuksen päätöksellä yksityismaalle. Luonnonsuojelualueiden käyttöä  säätelee luonnonsuojelulaki. Laissa on säädetty suojelualueilla  noudatettavista rauhoitusmääräyksistä ja niistä poikkeamisesta. Muita  luonnonsuojelualueita perustettaessa voi valtioneuvosto säätää eräistä  aluekohtaisista poikkeuksista.

• Natura 2000 -alueet Pirkanmaa

• Torisevan luontopolku (lataa tästä esite)

Torisevan luontopolulle pääset parhaiten joko Torisevajärvientien pysäköimis- ja levähdysalueelta (osoite Torisevajärvientie 519) tai Lakarin leirintäalueelta (Lakarintie 403), jossa on myös pysäköintimahdollisuus.

_{P-alueilta löydät luontopolun kartan.}

Reitin varrella voit tutustua myös eri aiheista kertoviin kyltteihin:

• Marttisen saaren luontopolku
• Myllyojan metsäluontopolku (lataa tästä esite)
• Pirkan Taival

Lisätietoja luontopoluista löytyy Virtain kaupunki, matkailu, aktiviteetit, kävelyreitit ja luontopolut

Virtain lintupaikoista tietoa löytyy Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen sivuilta.

Vieraslajit

Vieraslajit ovat eliölajeja, jotka ovat levinneet luontaisilta levinneisyysalueiltaan uusille alueille ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Suurin osa uusille alueille levinneistä vieraslajeista häviää itsestään. Osa asettuu elämään etenkin erilaisiin ihmisen muokkaamiin kulttuuriympäristöihin, kuten joutomaille ja ratavarsille, aiheuttamatta haittaa muulle ympäristölle. Haitallinen vieraslaji on sellainen, joka pystyy leviämään ja lisääntymään myös luonnonympäristöissä ja jossa se kilpailee alkuperäisen lajiston kanssa aiheuttaen jopa alkuperäislajien häviämisiä. Haitalliset vieraslajit siis uhkaavat luonnon monimuotoisuutta sekä voivat aiheuttaa ekologisia, terveydellisiä, esteettisiä ja taloudellisia haittoja. Haitalliseksi luokitellun vieraslajin maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Puutarhan haitallisia vieraslajeja ovat esimerkiksi komealupiini, kurtturuusu ja espanjansiruetana.

Kiinteistönomistajan tai haltijan on huolehdittava kohtuullisista toimenpiteistä kiinteistöllä esiintyvien, haitallisiksi säädettyjen vieraslajien hävittämiseksi tai leviämisen rajoittamiseksi. Kaupunki vastaa yleisten alueiden omistajana vieraslajien torjunnasta. Jos havaitset vieraslajeja kaupungin alueilla, voit ilmoittaa havainnostasi ympäristövalvontaan.

Torjunnassa tärkeää on yhteistyö

Kaupungin tekemien torjuntatoimien lisäksi asukasyhteistyö on merkittävässä roolissa vieraslajien torjunnassa.

Talkoot on oiva tapa parantaa oman asuinympäristönsä viihtyisyyttä ja tehdä samalla tärkeää työtä luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Koululaiset voivat esimerkiksi kevätlukukauden viimeisinä päivinä käydä lähiympäristössä kitkemässä lupiinia ja yritykset järjestää virkistyspäivänä vaikkapa kurtturuusutalkoot. Vieraslajeja voi kitkeä myös pienellä porukalla tai vaikka yksin esimerkiksi kävelylenkin varrelta.

Lisätietoa haitallisista ja muista vieraslajeista sekä niiden torjuntatavoista löytyy vieraslajiportaalista sekä maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta. ELY-keskus valvoo EU:n vieraslajiasetuksen ja kansallisen vieraslajilain ja -asetuksen noudattamista.