Luonnonsuojelu
Kuvassa Torisevan rotkojärvet
Suojelu voi kohdistua eliölajiin, elinympäristöön, luontotyyppiin, luonnonmuistomerkkiin, alueeseen tai koko maailman kattaviin järjestelmiin kuten meriin, ilmakehään ja ilmastoon. Luonnonsuojelu pyrkii ehkäisemään ihmisen aiheuttamia muutoksia luonnontilaisessa ympäristössä ja toisaalta säilyttämään ihmisen pitkäaikaisen toiminnan aikaansaamia ympäristöjä, joille on muodostunut omaleimainen pienekosysteemi, sekä palauttamaan ihmisen toiminnan tuhoamia ympäristöjä entiselleen.
Luonnonsuojelualueilla turvataan lajiston ja luontotyyppien monimuotoisuutta. Luonnonsuojelualueilla huolehditaan lisäksi kansallismaiseman, kulttuuriperinnön ja virkistys- ja retkeilyalueiden säilymisestä.
Luonnonsuojelualueita ovat:
- kansallispuistot
- luonnonpuistot
- valtion muut luonnonsuojelualueet
- yksityisille maille perustetut suojelualueet
Luonnonsuojelualueet perustetaan luonnonsuojelulain mukaan lailla tai asetuksella valtion maalle tai ELY-keskuksen päätöksellä yksityismaalle. Luonnonsuojelualueiden käyttöä säätelee luonnonsuojelulaki. Laissa on säädetty suojelualueilla noudatettavista rauhoitusmääräyksistä ja niistä poikkeamisesta. Muita luonnonsuojelualueita perustettaessa voi valtioneuvosto säätää eräistä aluekohtaisista poikkeuksista.
- Torisevan luontopolku (lataa tästä esite)
Torisevan luontopolulle pääset parhaiten joko Torisevajärvientien pysäköimis- ja levähdysalueelta (osoite Torisevajärvientie 519) tai Lakarin leirintäalueelta (Lakarintie 403), jossa on myös pysäköintimahdollisuus.
P-alueilta löydät luontopolun kartan.
Reitin varrella voit tutustua myös eri aiheista kertoviin kyltteihin:
- Marttisen saaren luontopolku
- Myllyojan metsäluontopolku (lataa tästä esite)
- Pirkan Taival
Lisätietoja luontopoluista löytyy Virtain kaupunki, matkailu, aktiviteetit, kävelyreitit ja luontopolut
Virtain lintupaikoista tietoa löytyy Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen sivuilta.
Soolotalkoot 2022
Virtain kaupungin omistamilla alueilla jättipalsamin ja komealupiinin torjunta on sallittua soolotalkoiden ajan kesällä 2022. Erikseen osoitetuille torjuntapaikoille avautuu kohdekartat linkistä.
Jättipalsamit kitketään käsin. Varret katkaistaan ja murskataan juurten yläpuolelta. Jos kasvissa on kukkia tai raakoja siemeniä, myös ne murskataan. Kitketyt jättipalsamit jätetään kompostoitumaan paikalle.
Torjuntakohteet:
- Raevuorenkuja 3:n takana olevan polun varsi
- Purulanojan itäpuoli, Koivukujan ja Pirkantien tienhaaraa vastapäätä
- Puolukkatien pääty
- Uuden hautausmaan läheinen polku
Komealupiinia torjutaan estämällä uusien siementen muodostuminen poimimalla kukkavarret pois. Lupiinin voi myös kitkeä kokonaisena tai niittää ennen siementen muodostumista. Kitketyt komealupiinit jätetään kompostoitumaan paikalle.
Torjuntakohteet:
Soolotalkoista luettavissa tästä tiedote. Lisätietoa myös Vieraslajit.fi -sivuston Soolotalkoot kampanjasivuilta.
Vieraslajit
Vieraslajit ovat eliölajeja, jotka ovat levinneet luontaisilta levinneisyysalueiltaan uusille alueille ihmisen mukana. Leviäminen voi olla tietoista (esim. puutarhakasvit kaupan mukana, uusien riistalajien tuonti) tai tahatonta (salamatkustajat tavarankuljetuksissa ja laivojen painolastivesissä). Ihmisen mukana kulkeutuminen auttaa lajia ylittämään sen leviämiselle luontaiset esteet, kuten valtameren, vuoriston tai kokonaisen mantereen.
Suurin osa uusille alueille levinneistä vieraslajeista häviää itsestään. Osa asettuu elämään etenkin erilaisiin ihmisen muokkaamiin kulttuuriympäristöihin, kuten joutomaille ja ratavarsille, aiheuttamatta haittaa muulle ympäristölle. Pieni osa, arviolta 10 %, vieraslajeista pystyy leviämään ja lisääntymään myös luonnonympäristöissä: vesistöissä, kosteikoissa, lehdoissa ja niityillä, jossa ne kilpailevat alkuperäisen lajiston kanssa aiheuttaen jopa paikallisia alkuperäislajien häviämisiä. Näitä vieraslajeja kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi. Ekologisten haittojen lisäksi haitallisista vieraslajeista voi aiheutua terveydellisiä, esteettisiä ja taloudellisia haittoja. Ne voivat haitata myös luonnon virkistyskäyttöä.
Puutarhan haitallisia vieraslajeja ovat esimerkiksi jättiputki, komealupiini, kurtturuusu, jättipalsami ja espanjansiruetana.
Tarkempia tietoja vieraslajeista saat esimerkiksi kansallisesta vieraslajiportaalista ja maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta tästä.
Kunta vastaa yleisten alueiden omistajana, ettei haitallisten vieraslajikasvien anneta lisääntyä kunnalle kuuluvilla alueilla. Havainnoista voi ilmoittaa ympäristönsuojelun viranhaltijoille.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) valvoo EU:n vieraslajiasetuksen ja kansallisen vieraslajilain ja -asetuksen noudattamista.