Makasiini

Pitäjänmakasiineja alettiin perustaa 1700-luvulla vastaamaan vaihtelevien viljasatojen haasteisiin. Ne toimivat lainajyvästöinä, joista talonpojat saattoivat lainata viljaa huonojen satovuosien aikana.

Suur-Ruoveden alueen ensimmäinen makasiini perustettiin Virroille vuonna 1824. Se rakennettiin yhteistyössä virtolaisten ja ähtäriläisten kesken. Alkuperäinen makasiini kävi ahtaaksi, ja uusi rakennus valmistui vuonna 1878 kosteuden ehkäisemiseksi.

Makasiinissa oli kuusi viljalaaria eri viljalajeille. Laareissa säilytettiin ruista, ohraa ja kauraa. Kullekin viljalajille oli varatttu kaksi laaria, toinen leipäaviljalle toinen siemenviljalle. Makasiinin kirjurit työskentelivät "porstuassa", jossa oli kirjurin pöytä ja laareihin johtavat annosteluluukut.

Makasiinin turvallisuudesta huolehdittiin jykevillä käsin taotuilla lukkoilla, joiden avaimet olivat luotettavien henkilöiden hallussa. Tuolloin yhteiset jyvät suojattiin neljällä lukolla, joiden avaimet olivat johtokunnan puheenjohtajan, makasiinin kirjurin sekä Virtain ja Ähtärin kappelin edustajien hallussa.

Rakennus toimi pitäjänmakasiinina autonomian loppuun saakka. Tämän jälkeen se oli varastona 1960-luvulle asti, kunnes se muutettiin kotiseutumuseoksi.

Vuonna 1986 makasiini siirrettiin perinnekylään ja toimii nykyisin näyttelytilana sekä pienimuotoisten musiikkitapahtumien paikkana.