Tekstikoko aA

Visit Virrat

pilvet-henrik-dagnevall-hd-markkinointi.jpg
 
 

Rajalahden museo

1840-luvulla rakennettu vanha talonpoikaistalo on sisustettu 1800–1900 -lukujen vaihteen asuun. Esineistöä talossa on 1700-luvulta lähtien. Talon suuressa tuvassa voi istahtaa karhunkaataja Martti Kituselle (1747–1833) kuuluneen pöydän ääreen ja nauttia vanhanajan tunnelmasta. Talon pihapiirissä on neljä aittaa, joista vanhimmat ovat 1750-luvulta.

Pihapiirin aitat

on siirretty eri puolilta Virtain aluetta, kaksi aittaa Lakarinharjulta ja kaksi aittaa Härköskylästä. Aitat ovat vuosilta 1749–1850. Rajalahden aitat ovat liha- ja kala-aitta, vaateaitta, vilja-aitta ja romuaitta. Vaateaitta rakennettiin yleensä perheen tyttärelle henkilökohtaiseksi omaisuudeksi. Kun tytär meni naimisiin, aitta purettiin ja siirrettiin hänen uuteen kotiinsa. Tyttäret alkoivat jo nuorella iällä tehdä käsitöitä ja koota kapioita tulevaan kotiinsa. Näitä kerättiin omaan aittaan arkkuihin ja orsille.

Rajalahden talo

on rakennettu vuonna 1843 ja siirretty nykyiselle paikalleen Ikkalan kylästä, Toisveden rannalta. Talon esineistö on siirretty entisestä, Virtain keskustassa sijainneesta museosta tai saatu lahjoituksena yksityishenkilöiltä. Talon ilmapiiri kuvaa virtolaista elämänmenoa vuosisadan vaihteen aikoihin. Talo on tyypillinen, suomalainen yksitupainen asuinrakennus. Alun perin rakennettiin tupa, porstua ja peräkamari. Myöhemmin taloa laajennettiin rakentamalla kaksi kamaria lisää.



 

Rajalahden talomuseossa ja Halin metsäkämpällä voi tutustua virtolaiseen talonpoikaiselämään 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa sekä tukkijätkien arkeen ja metsätöihin 1950- ja 60-luvuilla. Perinnekylässä on myös useita muita vanhoja rakennuksia kuten hollitalli (1820-luku), harakkamylly (1828), savusauna (1840-luku) ja pitäjänmakasiini (1878). Lisäksi alueella on 1900-luvun sotahistoriaa esittelevä Sotaveteraanimuseo.

Perinnekylän museokohteet ovat avoinna ryhmille tilauksesta ympäri vuoden.