Virtain Perinnekylä
Tervetuloa Virtain Perinnekylän museoalueelle!
(Herrasentie 16, Virrat)
Virtain Perinnekylä on Virroilla Marttisen saaressa sijaitseva museo- ja kulttuuriperintöalue. Alueella järjestetään myös tapahtumia ympäri vuoden.
Museoalue koostuu useasta eri museokokonaisuudesta. Alueelta löytyy sekä historiallisia kohteita että taidetta ja käsitöitä. Museoista löydät lisää tietoa tältä sivulta.
Perinnekylän alueelle on ilmainen sisäänpääsy ympäri vuoden. Museorakennukset ovat auki kesäaikaan ja tapahtumissa. Tarkemmat aukioloajat sekä tietoa opastuksista löydät tältä sivulta. Tervetuloa tutustumaan virtolaiseen kulttuurihistoriaan!
Marttisen saarelta löydät myös Nuorisokeskus Marttisen, Mikontalon ravintolan, kenttälinnoitusalueen sekä luontoreittejä, kalastusmahdollisuuksia ja uimarannan.

Virtain Perinnekylä sijaitsee Ylä-Pirkanmaalla, Virroilla. Perinnekylästä on Tampereelle 100 km, Jyväskylään 115 km, Poriin 150 km, Seinäjoelle 90 km ja Helsinkiin 270 km. Virtain Perinnekylään on opasteet tieltä.
Perinnekylän kohdalla on bussipysäkki nimeltä Herranen th. Virtain keskustaan kulkee enemmän julkisia kuin Perinnekylän ohi. Virtain keskustasta on matkaa Perinnekylään noin 4 kilometriä.
Lähimmät juna-asemat löytyvät Parkanosta, Alavudelta ja Ähtäristä.
Perinnekylän paikoitusalue sijaitsee Perinnekylän portilla. Alueella on ilmainen pysäköinti.

Virtain Perinnekylän museoalueelle on ympäri vuoden vapaa pääsy. Museorakennukset ovat auki kesäaikaan ja tapahtumissa. Tarkemmat aukioloajat löydät tietokoneella sivun laidasta ja mobiilissa sivun alaosasta. Löydät sivulta myös tiedot opastetuista kierroksista.

Perinnekylän kartasta näet museoalueen rakennusten sijainnit.

Virtain Perinnekylä tarjoaa koululaisille mielenkiintoisen katsauksen historiaan.
Koululaisryhmät voivat varata Perinnekylän kierroksen. Kierros kestää 45-60 minuuttia ja sen hinta on 50€/ryhmä. Koululaiskierrokset ovat koululaisille räätälöityjä opastettuja kierroksia. Suositeltu ryhmän maksimikoko on 20 henkilöä. Kierroksella on oltava mukana vastuuaikuinen, joka on vastuussa ryhmästä.
Koululaiskierroksella on mahdollista valita kaksi Perinnekylän kohdetta, joihin kierroksella syvennytään. Kohteet ovat:
Rajalahden talonpoikaistalo
Rajalahden talo on 1800-luvun talonpoikaistalo. Rajalahden talossa sukelletaan talonpoikaiseen elämään. Taloon kuuluu neljä aittaa sekä suuri pirttirakennus. Rajalahden talossa on paljon esineistöä. Rajalahden talossa pääsee kuulemaan esimerkiksi ruoanvalmistuksesta, käsitöistä, talonpoikaisen elämän tavoista ja tavallisesta elämästä Suomessa 150 vuotta sitten
Metsäkämppä
Halin metsäkämppä on 1948 rakennettu metsäkämppä, jossa ennen teiden ja kaluston kehittymistä nukkuivat metsätyöurakkaa tekevät metsätyömiehet. Metsäkämppä on lähes täydellisenä säilynyt kokonaisuus, johon kuuluu itse kämppä, jossa on nukkumatilat 25 metsätyömiehelle sekä kämppäemännän asunto, talli, sauna ja metsäurakan työnjohtajan makuutila eli teräväpää. Metsäkämpällä pääsee tutustumaan metsätyön historiaan konkreettisella tavalla.
Sotaveteraanien museohuone
Sotaveteraanien museohuone on paikallisten veteraanien kokoama museokokonaisuus, jossa kerrotaan Suomen 1900-luvun sodista. Sotaveteraanien museohuoneessa on koottuna tietoa sodista sekä runsaasti aikalaisesineistöä, kuten kypäriä, sanomalehtiä ja rintamalla tehtyjä puhdetöitä. Sotaveteraanien museohuoneeseen on myös rakennettu oikeassa mittakaavassa oleva korsun sisätila.
Riihi, makasiini, tuulimylly, sepänpaja & hollitalli
Tässä viimeisessä kokonaisuudessa kierretään Perinnekylän yksittäisiä rakennuksia ja kuullaan niiden historiasta ja käyttötarkoituksista. Osassa näistä rakennuksista on historiallista esineistöä, osa taas on otettu uuteen käyttöön.

Virtain Perinnekylä on perustettu 1980-luvulla, jolloin suurin osa rakennuksista siirrettiin alueelle. Perinnekylä perustettiin säilyttämään ja esittelemään virtolaista perintöä nykyisille ja tuleville sukupolville.
Alue on kulttuuri- ja sotahistoriallisesti merkittävä. Marttinen asutettiin jo vuonna 1568 ja se oli 1600-luvulta alkaen yksi Virtain jakokunnista. Marttisen saari toimi myös venäläisten välivarikkona Suomen sodassa 1808–1809.
Marttisen saari muodostui, kun Herraskosken kanava valmistui vuonna 1908. Kanava yhdisti Tarjanneveden ja Toisveden. Kanava on nykyisin yksi Suomen museokanavista, ja sen rakentaminen paransi vesiliikennettä, joka oli 1800-luvulla tärkeä kuljetusmuoto. Herraskosken kanavan pituus on 760 metriä, ja sen sulkuallas on rakennettu hakatuista kivistä. Alueen vesireitit ovat olleet merkittäviä liikenteen kehittämisessä.

Marttisen saarella toimii Virtain Perinnekylä, ravintola Mikontalo ja Nuorisokeskus Marttinen. Marttisen saari Virroilla on tunnettu erityisesti kauniista luonnostaan ja monista ulkoilumahdollisuuksistaan. Saarelta löytyy niin nuotipaikkoja eväiden nauttimista varten, metsäpolkuja retkeilyä varten kuin kalastusmahdollisuuksia.
Tietoa Virtain Perinnekylän museokohteista löydät sivun alasivulta tai täältä: Museokohteet | Virtain kaupunki
Löydät sivulta tietoa museokohteiden historiasta, niiden käyttötarkoituksesta sekä saat lisää tietoa entisaikojen elämästä.

Toriaukean laidalla seisova kaksikerroksinen pohjalaistyylinen rakennus on tuotu Jalasjärveltä Luopajärven kylästä, jonne se rakennettiin v. 1892.
Talo on saanut nimekseen Mikontalo taidetakoja Mikko Haapsalon mukaan. Talossa piti alun perin toimia Haapsalon taidetakomo, myymälä ja kahvila, mutta talo osoittaui liian pieneksi kaikkeen tähän. Talosta tulikin ensin kahvila ja myöhemmin myös ravintola. Mikontalon tuparavintola on avoinna läpi vuoden, kesäsesongissa joka päivä. Talon vieressä koivujen katveessa on nähtävillä muutamia Mikko Haapsalon veistoksia.

Virtain Perinnekylässä järjestetään paljon erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Suurin tapahtuma on Juhannusmarkkinat, jotka järjestetään Perinnekylässä vuosittain juhannusaattona.
Seuraavat tapahtumat:
Lauantai 5.9. klo 18-20: Tulen, valon ja sadonkorjuun juhla
Koko perheen maksuton tapahtuma! Ohjelma tarkentuu myöhemmin.

Virtain kaupungin hyvinvointitoimelle on myönnetty Leader-rahoitusta Meidän Perinnekylä-hankkeeseen ajalle 1.4.2025– 31.3.2027.
Meidän Perinnekylä on kaikkien kuntalaisten, kaupungin, kolmannen ja neljännen sektorin yhteinen hanke, joka muodostaa Perinnekylästä yhteisen olohuoneen ja matalan kynnyksen kohtaamispaikan. Hankkeen tavoitteena on yhteisöllisyyden ja osallisuuden laaja-alainen kehittäminen, perinne- ja kotiseututyön edistäminen sekä monitoimijuuden tukeminen. Hankkeen vaikuttavuus synnyttää alueelle kulttuurin ja luonnon monipuolisen ympäristökontekstin, jossa alueen tapahtumatuotanto ja miljöö edistävät kaikkien kuntalaisten kokemusta yhteisöllisyydestä, koetusta hyvinvoinnista ja osallisuudesta yhteistä kotiseutu- ja perinnetyötä kunnioittaen.



Welcome to the Traditional Village of Virrat!
The Traditional Village of Virrat is a museum area that preserves and presents the cultural heritage of Virrat. Admission to the museum is free. The area is open year-round, while the museum buildings are open during the summer season and for special events. You can find more information about the area from the PDF file below. It provides more information about the buildings, as well as the traditions and history associated with them.

Perinnekylän esteettömyystiedot on päivitetty 2026.
Saapuminen
Virtain Perinnekylän paikoitusalueet sijaitsevat hiekkakentällä saapumisportin läheisyydessä. Torialueella ei ole erikseen merkittyjä esteettömiä autopaikkoja. Paikoitusalueella ei ole merkittyjä parkkiruutuja. Museon autopaikat sijaitsevat museoalueen sisäpuolella.
Museoalue on laaja, museoalueen kartasta näkee eri museokohteiden sijainnin. Osa museoalueen reitistä kulkee loivaa mäkeä.
Etukäteen sopimalla on alueella mahdollista liikkua henkilöautolla.
Museoalue
Museoalue on sen luonteesta johtuen osin esteellinen. Osassa rakennuksia on portaita ja kynnyksiä. Lisäksi valaistus on osassa rakennuksissa hämärä. Riiheen, Soteveteraanien museohuoneeseen, Rajalahden taloon ja Metsäkämppään on olemassa luiskat, joista osa on loivia ja osa jyrkkiä.
Löydät alta tarkemmat esteettömyystiedot eri museokohteista:
Riihi
Reitti Riihelle on soratietä. Riihen oikeanpuoleiseen huoneeseen on jyrkkä liuska. Portaissa on kaide. Vasemmanpuoleiseen huoneeseen 3 rappusta ilman kaidetta. Oviaukot ovet erittäin leveät. Riiheen on liuskalta 3 cm ja 7 cm kynnykset. Vasen oviaukko on matala. Huoneita yhdistää matala oviaukko, jonka leveys on 91 cm. Oviaukossa on 1 cm ja 4 cm kynnykset. Riihen lattia on puulankkua. Riihessä on muutamia tuoleja vapaassa käytössä.
Työväentalo
Työväentalo on avoinna vain erityistilaisuuksissa. Työväentaloon johtaa viisi rappua. Seinän viertä kulkee kaide.
Ravintola Mikontalo
Ravintola Mikontaloon on luiska. Ravintolaan on matala kynnys.
Hollitalli
Hollitalliin johtava reitti on soratietä. Hollitalliin johtaa yksi matala rappu ja korkea kynnys, joiden korkeudet ovat 5 cm ja 9 cm. Hollitallin oviaukko on erittäin leveä. Hollitallin lattia on puulankkua, Hollitallissa on räsymatot lattialla.
Sotaveteraanien museohuone
Sotaveteraanien museohuoneeseen johtava reitti on soratietä. Sotaveteraanien museohuoneeseen johtaa loiva liuska. Museoon on kynnys, jonka korkeus on 3 cm. Oviaukko on levitettävissä leveäksi. Ilman levittämistä sen leveys on 71 cm. Museon lattia on puuta. Museossa on esteellinen WC-tila. Tilassa on istuimia vapaassa käytössä.
Viljamakasiini
Viljamakasiiniin johtava reitti on soratietä. Viljamakasiiniin johtaa 4 porrasta ja erittäin korkea kynnys. Seinän viertä menee kaide. Makasiinin sisällä on korkeita kynnyksiä ja korkeuseroja. Lattia on puulankkua. Tilasta löytyy muutamia tuoleja vapaasti käytettäväksi.
Tuulimylly
Tuulimyllylle johtava reitti on soratietä. Tuulimyllyyn johtaa kaksi rappua ja erittäin korkea kynnys. Tuulimyllyn lattia on puulankkua ja sisällä on korkeuseroja.
Sepän paja
Sepänpajalle johtava reitti on soratietä ja nurmikkoa. Sepänpajaan ei ole pääsyä sisälle. Sisälle näkee sekä matalalta että seisovasta asennosta. Ovelle on yksi rappu.
Rajalahden museo
Rajalahden museoon johtava reitti on soratietä ja nurmikkoa. Rajalahden pihassa oleviin aittoihin ei saa mennä sisälle, ovien ollessa auki näkee seisova ihminen niihin hyvin sisälle. Rajalahden taloon johtaa suhteellisen jyrkkä liuska. Rajalahden talon sisällä on loivennettuja kynnyksiä, joiden korkeus on 3 cm tai 7 cm. Pääsisäänkäynnin leveys on 100 cm, sisällä oviaukkojen leveys on 77 cm. Talon sisällä on lattialla räsymatot. Tilassa on muutamia vapaasti käytettäviä tuoleja.
Savusauna
Savusaunaan johtava reitti on soratietä. Savusaunan edusta on mukulakiveä. Saunaan ei tällä hetkellä ole pääsyä sisälle. Rakennukseen näkee matalalta.
Kanavamuseo ja kirkkovene
Kanavamuseo ei ole avoinna yleisölle. Kirkkoveneelle johtava reitti on soratietä. Tie on loivaa mäkeä alaspäin kohti kirkkovenettä.
Aitat
Tietä reunustavat aitat eivät ole avoinna yleisölle. Ne sijaitsevat soratien varressa.
Tervahauta
Tervahaudalle johtava tie on soratietä. Tervahaudan vierus on nurmialuetta/hiekkaa. Tervahaudan rännin näkee soratieltä.
Halin metsäkämppä
Halin Metsäkämpälle johtava reitti on soratietä. Tallille sekä saunan & teräväpään rakennusten luokse on nurmikkoa. Itse metsäkämppään on majoituspuolelle loiva liuska. Oviaukon leveys on 90 cm ja rakennukseen on loivennetut 4 cm korkeat kynnykset. Tilassa on muutama istuin käytettävissä. Kämppäemännän puolelle on 3 rappusta ilman kaidetta. Saunaan ja teräväpäähän on yksi rappu, tiloihin ei mennä sisälle ja niihin näkee sisälle myös nurmelta.
Kenttälinnoitusalue
Kenttälinnoitusalue on metsässä olevan luontoreitin varrella. Kenttälinnoitusalueen reunalle pääsee asfalttitietä pitkin. Alueen maasto on vaihtelevaa ja epätasaista. Alueella ei ole esteetöntä reittiä.
WC tilat
Perinnekylän läheisyydessä olevat WC tilat sijaitsevat Ravintola Mikontalon läheisyydessä. Mikontalon läheisyydestä löytyy myös inva-wc.
Muut tiedot
Opas- ja avustajakoirat ovat tervetulleita museoon.
Jos tarvitset lisätietoja Virtain Perinnekylän esteettömyydestä tai saavutettavuudesta, otathan yhteyttä museoon verkkosivuilta löytyvien yhteystietojen kautta.


![Logo [Virtain kaupunki]](client/virrat/images/logo.png)
















