Tekstikoko aA

Visit Virrat

  • pilvet-henrik-dagnevall-hd-markkinointi.jpg
  • kutukiemura652447271.jpg
 
 
 

Virtain maastoliikuntareitistö

Sivustoa päivitetään.

Information in English can be found here.


Maastoliikuntareitti kulkee Virtain keskustan alueella ja siinä on mahdollisuus valita pienempiä ja isompia lenkkejä. Maastoliikuntareitti on tarkoitettu jalkaisin ja maastopyörillä tapahtuvaan ulkoiluun sulan maan aikaan. Reitillä on ohjeellinen kiertosuunta ja reittimerkinnät on asetettu sen mukaisesti. Ota kuitenkin huomioon, että reitillä voi olla vastaantulijoita. Koirat tulee pitää kytkettyinä. Reitin suuntamerkit ja merkinnät puissa ovat sinisellä värillä.

Reitti sisältää pääsääntöisesti maastopolkuja, metsäautoteitä, radanvarsia, siirtymiä jalkakäytävillä ja kaduilla. Reitillä myös valtatien ylityksiä, toimi varovaisuutta noudattaen.

Maasto on hyvin vaihtelevaa vaativuudeltaan. Reitti sisältää muutaman erittäin haasteellisen kohdan johtuen mm. reitin jyrkkyydestä. Haasteellisimmat kohdat ovat Puttosharjulla (jyrkkä kohta mäessä ja kapea polku rinteellä) ja Heinäahon kaarisillalla (silta on jyrkkä ja liukas). Reitillä kulkeminen tapahtuu omalla vastuulla.

Huomioi, että polkuosuuksilla on myös juuria, kiviä ja puunrunkoja, jotka voivat olla kosteina liukkaita. Reitistö on käytössä sulan maan aikaan, ei talvikunnossapitoa. Maastoliikuntareitin osana on myös kaksi tekniikkarataa, liikuntapuistossa (Urheilukuja 1) ja Marttisessa (Herrasentie 16), jossa pääsee harjoittelemaan maastopyöräilyn taitoharjoittelua. 

Reitin ylläpidosta vastaa Virtain kaupunki, puh. (03)485 111

 
Marttisen pappilaMakkarakosken mylly

Vesivoimaisen Makkarakosken myllyn tarina alkoi vuonna 1889, kun Heikki Härkönen ja Aapo Jokinen anoivat jauhomyllylle perustamislupaa Waasan läänin kuvernööriltä. Virallinen lupa myönnettiin Vaasassa, silloisessa Nikolainkaupungissa keväällä 1891, joskin viiden sylen pitkä ja neljä syltä leveä myllyrakennus 85-jalkaisine kouruineen oli ollut valmis jo anomisvuoden syksystä saakka. Koski, jonka varteen mylly on rakennettu, laskee Vermasjärvestä Vähä-Vermaan kautta Marttisenalaiseen. Jokiuoma putoaa koko matkalla noin 30 metriä, joten paikka oli ihanteellinen vesivoiman hyödyntämiseen.

Vuonna 1910 myllyn osti nahkuri Aleksi Tanhua, joka työskenteli myllärinä liki kaksikymmentä vuotta kuolemaansa saakka 1929. Seuraavat 18 vuotta myllynkiviä pyörittivät Tanhuan vanhemmat pojat, Kalle ja Antero Tanhua. Vuonna 1947 veljistä nuorin, tuolloin 24-vuotias Simo Tanhua otti päävastuun myllytoiminnan jatkamisesta. Uusi mylläri jauhoi myllyllä aktiivisesti vuoteen 1955 saakka, kunnes kaupungin sähköistyminen vei vesivoimalla jauhavan myllärin työt. Simo Tanhua siirtyi puuteollisuuden pariin Virroille, minkä jälkeen kivet jauhoivat enää vain satunnaisesti muutaman vuoden ajan.

Mylly ja sen ympäristö 1930-luvulla

Viljakuormat tuotiin myllylle jauhettavaksi hevosvoimin Äijännevan, Herrasen ja Rantakunnan alueilta tai kaukaisimmillaan Kurjenkylästä asti. Ensimmäinen traktorilla kyyditty kuorma saapui jauhettavaksi tiettävästi vasta 1950-luvun puolivälissä. Viljelijät saivat odotella myllärin kotona jauhosäkkiensä täyttymistä. Mylläri sai palkkansa joko markkoina tai sota-aikaan jauho-osuuden muodossa. Kilohinta oli markan paikkeilla muilla viljalajeilla, paitsi ohralla, joka piti kuoria ennen jauhamista. Ohrakilolle kertyi hintaa kaksi markkaa.

Vesivoimalla pyöritettiin kahta myllynkiveä ja samassa myllyrakennuksessa sijainnutta ohrankuorimakonetta, jolla ohranjyvät saatettiin jauhantakuntoon. Virtauksesta saatiin voimaa myös yläjuoksulla sijainneeseen pärehöylään ja tuotettiin sähköä ”sähkökopiksi” kutsutulla voimalaitoksella. Laitos tuotti sähköä kolmeen lähikiinteistöön. Mylly tontteineen on yhä saman suvun omistuksessa ja suosittu matkailukohde. Yksityisalueella sijaitsevaan myllyrakennukseen ei pääse sisälle, mutta sitä ja koskea voi ihastella ulkoilureitiltä.

Myllyn sisätiloja.

Lähde: Pirkko Korhosen kotialbumi

Tykkitie ja KeiturinvuoriVanha junarata ja Heinäahon kaarisiltaLaivarantaPukki- ja PenkkivuoriRajaniemiPuttosharjuHerraskylä
 

 

 

 

 
 
 

Sivua päivitetty: 16.08.2023