Lastenvalvoja

Isyyslain mukaan  lapsen isyys on selvitettävä, jos vanhemmat eivät ole avioliitossa  keskenään lapsen syntyessä. Virrat/Ruovesi alueella isyyden  tunnustaminen tapahtuu lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona.  Maistraatti ilmoittaa lastenvalvojalle avioliiton ulkopuolella  syntyneestä lapsesta, jonka jälkeen lastenvalvoja on yhteydessä lapsen  äitiin. Vanhemmat varaavat lastenvalvojalta ajan isyyden tunnustamista  varten. Mikäli lapsen isyys on epäselvä, voidaan se selvittää  lastenvalvojan valvonnassa tehtävällä dna-testillä.

Isyyden vahvistamisen oikeusvaikutukset

Isyyden  tunnustamisella vahvistetaan lapsen ja hänen isänsä välinen  sukulaisuussuhde. Lapsi saa samanlaisen oikeudellisen aseman kuin  avioliitossa syntyneellä lapsella on. Isyyden vahvistamisen jälkeen  lapsella on

• oikeus saada elatusta molemmilta vanhemmiltaan
• oikeus periä molemmat vanhempansa
• oikeus isänsä sukunimeen
• oikeus eläke- ja vakuutusetuuksiin
• tapaamisoikeus suhteessa isään

Isyyden  tunnustamisen yhteydessä vanhemmat voivat allekirjoittaa myös  sopimuksen lapsen yhteishuoltajuudesta. Lastenvalvoja vahvistaa  sopimuksen isyyden vahvistamisen jälkeen. Muussa tapauksessa lapsen  ainoaksi huoltajaksi jää äiti.

Avio- tai avoeron jälkeen tai  isyyden vahvistamisen yhteydessä vanhempien on päätettävä lapsen  huollosta, asumisesta ja toisen vanhemman tapaamisesta. Laki lapsen  huollosta ja tapaamisoikeudesta turvaa lapselle oikeuden tavata erosta  huolimatta molempia vanhempiaan ja säilyttää suhteet sekä äitiin että  isään. Lapsen huolto- ja tapaamissopimuksen laatii lastenvalvoja. Jos  vanhemmat eivät pysty sopimaan asioista lastenvalvojan luona, he voivat  hakea asialle käräjäoikeuden päätöksen.

Yhteishuollossa vanhemmat vastaavat ja päättävät yhdessä lapsen liittyvistä asioista  kuten kasvatuksesta, hoidosta, nimestä, uskonnosta, passista,  kansalaisuudesta, äidinkielestä, raha-asioista sekä päivähoitoon,  koulutukseen ja terveydenhuoltoon liittyvistä asioista. Yhteishuollossa  molemmilla vanhemmilla on oikeus saada lasta koskevia tietoja  viranomaisilta ja tulla kuulluksi lasta koskevissa  viranomaispäätöksissä. Yhteishuolto ei poista lapsilisän  yksinhuoltajakorotusta eikä vaikuta elatusmaksun määrään. Lapsen huolto-  ja tapaamissopimuksessa sovitaan myös siitä, kumman vanhemman luona  lapsi asuu.

Yksinhuolto tarkoittaa, että lapsen kanssa asuva vanhempi päättää yksin lapsen asioista.

Vaikka  vanhempi ei olisi lapsen huoltaja, on hänellä silti elatusvelvollisuus  ja lapsella on tapaamisoikeus suhteessa vanhempaan.

Tehtäväjakoon perustuva sekä oheis- ja sijaishuoltajuus

Käräjäoikeus  voi päättää tehtäväjakoon perustuvasta huoltajuudesta siten, että  toisella huoltajalla on yksin päätösvalta esimerkiksi lapsen  terveydenhuoltoon liittyvistä asioista. Tuomioistuin voi päättää myös,  että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella tai sijasta yhdelle tai  useammalle henkilölle, joka on antanut siihen suostumuksensa.  Oheishuoltaja toimii vanhemman/vanhempien ohella lapsen huoltajana.  Oheishuoltajalla ei ole elatusvelvollisuutta suhteessa lapseen, vaan se  säilyy vanhemmilla.

Tapaamisoikeus

Laki turvaa lapselle  oikeuden pitää erosta huolimatta yhteyttä molempiin vanhempiinsa ja  säilyttää suhteet sekä äitiin että isään. Tapaamisoikeuden käytännön  järjestelyistä, ajankohdista ja laajuudesta voidaan sopia  täsmällisestikin myöhempien erimielisyyksien ehkäisemiseksi.  Sisällöllisesti tapaamissopimus voidaan kuitenkin muotoilla lapsen ja  vanhempien olosuhteisiin mahdollisimman hyvin sopiviksi.  Tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen tekeminen määräajaksi on yksi  keino, jolla muuttuvia olosuhteita (mm. lapsen ikä, koulunkäynnin  aloittaminen, lapsen ja vanhemman vieraantunut suhde) voidaan ottaa  huomioon. Oleellisinta tapaamisjärjestelyjen onnistumisessa on  vanhempien joustavuus, kyky sovitella ja huomioida toisen vanhemman  toiveita ja olosuhteita.

Lapsen ja  vanhemman välisten tapaamisten valvonnalla huolehditaan siitä, että  lapsenhuoltolain 2 §:ssä tarkoitettu tapaamisoikeus toteutuu lapsen edun  mukaisesti. Tapaamisten valvonta perustuu joko sosiaalilautakunnan  vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen, jossa  määritellään tarvittavien toimenpiteiden sisältö. Tuomioistuimen  päätöksessä tai sosiaalilautakunnan vahvistamassa sopimuksessa  vahvistetaan valvonnan tarve sekä se, kuinka usein valvottuja tapaamisia  tulee järjestää.

Valvottu tapaaminen voi esiintyä kolmessa eri  muodossa: valvottu tapaaminen, lapsen valvottu vaihto tai tuettu  tapaaminen. Valvotuissa vaihdoissa valvoja huolehtii, että lapsi siirtyy  sopimuksen tai päätöksen mukaisesti vanhemmalta toiselle. Tuetuissa  tapaamisissa valvoja on käytettävissä tapaamisen ajan. Valvotuissa  tapaamisissa valvoja on tapaamisen ajan näkö- ja kuuloyhteydessä lapseen  ja vanhempaan.

Tapaamiset tulee toteuttaa mahdollistamalla  lapselle ja vanhemmalle tilaisuus keskinäiseen yhdessäoloon kuitenkin  niin, että valvoja pystyy seuraamaan tilannetta ja tarvittaessa  puuttumaan tapaamisen kulkuun. Tapaamista valvovan henkilön tehtävänä on  huolehtia, että tapaamiset toteutuvat lapsen edun mukaisella tavalla.  Lapsen tulee voida tuntea olonsa tapaamisen aikana turvalliseksi ja  viihtyisäksi. Tapaamista valvovan henkilön tehtävänä on huolehtia siitä,  ettei lasta vahingoiteta fyysisesti tai psyykkisesti  tapaamistilanteissa ja ettei lasta esimerkiksi viedä luvatta pois  tapaamistilanteesta. Tapaamista valvovan tai tukevan henkilön tehtävänä  on myös toiminnallaan edistää tapaamisen onnistumista ja tukea lapsen ja  vanhemman välistä suhdetta esimerkiksi auttamalla lapsen ja vanhemman  suhdetta alkuun tai opastamalla käytännön asioissa ja lapsen hoidossa.

Tapaamisten  valvojana toimivat perhetyöntekijät. Tapaamisten järjestelyssä tehdään  yhteistyötä Virtain ja Ruoveden lastenvalvojan kanssa. Mikäli tapaamista  ei voida järjestää lasten kotona, käytetään tapaamisissa kaupungin omia  asiaan sopivia tiloja.

Mikäli ajattelet tapaamisten valvonnan  olevan tarpeellista omalla kohdallasi, ole yhteydessä lastenvalvojaan  asian vireille laittamiseksi.

Lain mukaan lapsella on oikeus riittävään  elatukseen, joka käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja  henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja  koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Se vanhempi, jonka luona  lapsi ei ole kirjoilla, on velvollinen maksamaan toiselle vanhemmalle  elatusapua. Elatusavun suuruuteen vaikuttavat lapsen elatuksen tarve  sekä molempien vanhempien elatuskyky. Elatusavun suuruutta  määriteltäessä käytetään Oikeusministeriön ohjetta lapsen elatusavun  suuruuden laskemiseksi. Elatussopimuksen laatii ja vahvistaa  lastenvalvoja. Mikäli vanhemmat eivät pääse sopuun elatusavun määrästä,  asialle haetaan päätös käräjäoikeudesta.

Kansaneläkelaitos maksaa  elatustukea lapselle, jos elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun  maksamisen tai elatusvelvollisen maksukyky on oleellisesti heikentynyt  tilapäisesti. Tukea voidaan maksaa myös silloin, jos elatusapua ei ole  lainkaan vahvistettu elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn  johdosta tai kun lapsen isyyttä ei ole vahvistettu tai isyyden  selvittäminen ja elatusavun sopiminen ovat kesken. Elatustukea voi myös  saada sillä perusteella, että elatusapu on vahvistettu täysimääräistä  elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn  vuoksi. Elatustuen määrä on 1.1.2017 lukien 155,49 euroa/lapsi/kk.  Elatustukea haetaan kelasta lastenvalvojan vahvistaman sopimuksen  perusteella.

Elatustuen ja elatusavun määrät tarkistetaan vuosittain elinkustannusindeksin mukaan.

Tulosta ja täytä varallisuusselvityslomake ja ota se mukaasi lastenvalvoja-ajalle.