Luonnonsuojelu

Torisevan rotkojärvet kesällä
Kuvassa Torisevan rotkojärvet

Suojelu voi kohdistua eliölajiin, elinympäristöön, luontotyyppiin, luonnonmuistomerkkiin, alueeseen tai koko maailman kattaviin järjestelmiin kuten meriin, ilmakehään ja ilmastoon.

Luonnonsuojelu pyrkii ehkäisemään ihmisen aiheuttamia muutoksia luonnontilaisessa ympäristössä ja toisaalta säilyttämään ihmisen pitkäaikaisen toiminnan aikaansaamia ympäristöjä, joille on muodostunut omaleimainen pienekosysteemi sekä palauttamaan ihmisen toiminnan tuhoamia ympäristöjä ennalleen.

Luonnonsuojelualueet

Luonnonsuojelualueilla turvataan lajiston ja luontotyyppien monimuotoisuutta. Luonnonsuojelualueilla huolehditaan lisäksi kansallismaiseman, kulttuuriperinnön ja virkistys- ja retkeilyalueiden säilymisestä.

Luonnonsuojelualueita ovat:

kansallispuistot
luonnonpuistot
valtion muut luonnonsuojelualueet
yksityisille maille perustetut suojelualueet

Luonnonsuojelualueet perustetaan luonnonsuojelulain mukaan lailla tai asetuksella valtion maalle tai ELY-keskuksen päätöksellä yksityismaalle. Luonnonsuojelualueiden käyttöä säätelee luonnonsuojelulaki. Laissa on säädetty suojelualueilla noudatettavista rauhoitusmääräyksistä ja niistä poikkeamisesta. Muita luonnonsuojelualueita perustettaessa voi valtioneuvosto säätää eräistä aluekohtaisista poikkeuksista.

Natura 2000 -alueet Pirkanmaa

Luonnonmuistomerkit

Luonnonmuistomerkit ovat suojeltuja luonnonmuodostumia

Luonnonsuojelulain (9/2023) 95 §:n mukaan luonnonmuistomerkiksi voidaan rauhoittaa puu, puuryhmä, siirtolohkare tai luonnonmuodostuma, joka nähdään tarpeelliseksi suojella esimerkiksi kohteen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan vuoksi. Rauhoitetun luonnonmuistomerkin vahingoittamien tai turmeleminen on kielletty.

Kohteen ehdottaminen luonnonmuistomerkiksi

Kuka tahansa voi esittää kohdetta luonnonmuistomerkiksi. Rauhoitus tehdään maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksesta. Luonnonmuistomerkkiä haetaan sähköisellä pdf-lomakkeella tai vapaamuotoisella hakemuksella ja rauhoituspäätöksen tekee Virtain kaupungin lupapalvelulautakunta. Kaupunki merkitsee rauhoitetun luonnonmuistomerkin maastoon rauhoituspäätöksen jälkeen.

Hakemus yksityisellä maalla sijaitsevan luonnonmuistomerkin rauhoittamiseksi (pdf)

Rauhoituksen päättäminen

Kaupunki voi omistajan hakemuksesta tai ELY-keskuksen esityksestä lakkauttaa rauhoituksen, jos rauhoitukselle ei ole enää perusteita. Maisemapuun kohdalla rauhoitus yleensä päättyy, jos se vahingoittuu esimerkiksi syysmyrskyssä.

Lisätietoja:

Ympäristöministeriö (linkki ministeriön sivulle)

Luonnonsuojelulaki 9/2023 (Finlex)

Luontopolut Virroilla

Torisevan luontopolku (lataa tästä esite)

Torisevan luontopolulle pääset parhaiten joko Torisevajärvientien pysäköimis- ja levähdysalueelta (osoite Torisevajärvientie 519) tai Lakarin leirintäalueelta (Lakarintie 403), jossa on myös pysäköintimahdollisuus.

_{P-alueilta löydät luontopolun kartan.}

Reitin varrella voit tutustua myös eri aiheista kertoviin kyltteihin:

Marttisen saaren luontopolku
Myllyojan metsäluontopolku (lataa tästä esite)
Pirkan Taival

Lisätietoja luontopoluista löytyy Virtain kaupunki, matkailu, aktiviteetit, kävelyreitit ja luontopolut

Virtain lintupaikoista tietoa löytyy Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen sivuilta.

Vieraslajit

Vieraslajit ovat eliölajeja, jotka ovat levinneet luontaisilta levinneisyysalueiltaan uusille alueille ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Suurin osa uusille alueille levinneistä vieraslajeista häviää itsestään. Osa asettuu elämään etenkin erilaisiin ihmisen muokkaamiin kulttuuriympäristöihin, kuten joutomaille ja ratavarsille, aiheuttamatta haittaa muulle ympäristölle. Haitallinen vieraslaji on sellainen, joka pystyy leviämään ja lisääntymään myös luonnonympäristöissä ja jossa se kilpailee alkuperäisen lajiston kanssa aiheuttaen jopa alkuperäislajien häviämisiä. Haitalliset vieraslajit siis uhkaavat luonnon monimuotoisuutta sekä voivat aiheuttaa ekologisia, terveydellisiä, esteettisiä ja taloudellisia haittoja. Haitalliseksi luokitellun vieraslajin maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Puutarhan haitallisia vieraslajeja ovat esimerkiksi komealupiini, kurtturuusu ja espanjansiruetana.

Kiinteistönomistajan tai haltijan on huolehdittava kohtuullisista toimenpiteistä kiinteistöllä esiintyvien, haitallisiksi säädettyjen vieraslajien hävittämiseksi tai leviämisen rajoittamiseksi. Kaupunki vastaa yleisten alueiden omistajana vieraslajien torjunnasta. Jos havaitset vieraslajeja kaupungin alueilla, voit ilmoittaa havainnostasi ympäristövalvontaan.

Torjunnassa tärkeää on yhteistyö

Kaupungin tekemien torjuntatoimien lisäksi asukasyhteistyö on merkittävässä roolissa vieraslajien torjunnassa.

Talkoot on oiva tapa parantaa oman asuinympäristönsä viihtyisyyttä ja tehdä samalla tärkeää työtä luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Koululaiset voivat esimerkiksi kevätlukukauden viimeisinä päivinä käydä lähiympäristössä kitkemässä lupiinia ja yritykset järjestää virkistyspäivänä vaikkapa kurtturuusutalkoot. Vieraslajeja voi kitkeä myös pienellä porukalla tai vaikka yksin esimerkiksi kävelylenkin varrelta.

Talkoilla voi torjua mm. jättipalsamia, lupiinia ja kurtturuusua. Talkoot tuottavat parhaan tuloksen, kun vieraslajit kitketään alkukesästä ennen niiden kukinta-aikaa.

Lisätietoa haitallisista ja muista vieraslajeista sekä niiden torjuntatavoista löytyy vieraslajiportaalista sekä maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta. ELY-keskus valvoo EU:n vieraslajiasetuksen ja kansallisen vieraslajilain ja -asetuksen noudattamista.