Vesistöhankkeet

Virtain vesistöt ovat vedenlaadultaan pääosinhyviä. Joissakin vesistöissä on koettu vedenpinnan laskevan etenkin kesäisin liian alas, mikä on vaikeuttanut vesistön virkistyskäyttöä. Monien vesistökunnostushankkeiden tavoitteena onkin kesäaikaisen vedenpinnan nostaminen.

Pikalinkit kunnostushankkeisiin:

Wolanderinkoskien ja Enonkosken kunnostus
Hauhuunveden ja Uurasjärven kunnostus
Vermasjärven kunnostus
Kurjenjärven ja Joutsenjärven kunnostus
Ylä-Havankajärven kunnostus
Toisveden kunnostus
Vaskuujärven kunnostus
Havanganjärven kunnostus
Seinäjärven kunnostus
Iso-Tarjanneveden kunnostuksen esiselvitys
Huomisen Havanka-hanke

Wolanderinkoskien ja Enonkosken kunnostus

Toisveden pohjoispuolelle laskevien Wolanderin- ja Enonkoskien kunnostus aloitettiin lokakuussa 2012. Työt jouduttiin kuitenkin keskeyttämään runsaiden sateiden vuoksi. Koskissa ei pysty suuren vesimäärän takia koneella työskentelemään. Työt jatkuivat, kun olosuhteet paranivat.

Kunnostuksen tarkoituksena on lisätä virtakutuisten kalojen, etenkin taimenen, lisääntymis- ja poikastuotantomahdollisuuksia. Kunnostuksessa koskiin rakennetaan kutusoraikkoja, tehdään kivistä kaloille soveltuvia poikastuotantoalueita, kaivetaan suojakuoppia ja asennetaan asentokiviä. Lisäksi hankkeeseen liittyy Wolanderinkosken alapuolisen uoman ruoppausta. Koskikunnostustyö tehdään koneella uoman pohjaa myöten edeten yläjuoksulta alajuoksulle päin.

Kunnostuksen rahoittavat Hämeen ELY-keskus (kalatalousyksikkö), Virtain kalastusalue sekä Virtain kaupunki. Kunnostuksessa ovat lisäksi olleet aktiivisesti mukana paikalliset osakaskunnat (ent. kalastuskunnat) sekä Pirkanmaan ELY-keskus. Osakaskunnat ovat päättäneet, että Wolanderinkosken alue rauhoitetaan kalastukselta. Enonkoskea ei rauhoiteta. Rauhoituskyltit on asennettu paikoilleen.

Hauhuunveden ja Uurasjärven kunnostus

Kunnostus käsitti pohjapatojen rakentamiset Nauris-, Simpsiön- ja Putikkosalmeen, pienvenesulun rakentamisen Naurissalmeen sekä ruoppaukset Kortesalmella. Hankkeessa nostettiin järvien alinta veden korkeutta molemmissa järvissä 70 cm. Keskivedenkorkeus nousee Hauhuunvedellä 40 cm ja Uurasjärvellä 30 cm. Tulviin hankkeella ei ole vaikutusta.

Kunnostus alkoi Uurasjärven ruoppauksilla. Lännen Järviperkaus Oy suoritti ruoppaukset Kotasalmessa ja Ollinsaaren pohjois-/länsipuolella. Pohjapatojen ja pienvenesulun rakentaminen alkoi kesäkuussa 2009. Rakennuttajana toimi kaupunki ja rakentajana Destia Oy. Hanke valmistui syksyllä 2009 ja avajaisia vietettiin kesäkuussa 2010.

KALASTUS ON KIELLETTY 100 METRIN ETÄISYYDELLÄ PATORAKENNELMIEN ALAPUOLELLA!

Vermasjärven kunnostus

Vermasjärvellä on tavoitteena nostaa alinta vedenkorkeutta noin 50 cm. Lasku-uoman eli Makkaraojan suulle rakennetaan pohjapato. Keskimääräinen vedenkorkeus nousee 25 cm. Tulviin hankkeella ei ole vaikutusta.vermasjarvi.JPG

Vermasjärven kunnostus on saanut aluehallintoviranomaisen luvan. Lupapäätös annettiin 26.2.2010. Päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen. Vaasan hallinto-oikeus teki 20.12.2011 päätöksen, jossa hylkäsi valitukset.

Padon rakentamista varten perustettiin rakentamistoimikunta huhtikuussa 2010. Rakentamistoimikuntaan kuuluvat osakaskuntien edustajat sekä edustajat kaupungilta ja ELY-keskukselta.

Pato valmistui keväällä 2013.

Tietoa Vermasjärven linnustosta on koottu artikkeliin: Virtain Vermasjärven linnusto vuosina 1990-2010 (SSLTY)

Kurjenjärven ja Joutsenjärven kunnostus

Kurjenjärvellä on tavoitteena nostaa alinta vedenkorkeutta ja tehdä arvokkaalle lintuvesialueelle (Joutsenjärvi) avointa vesialuetta lisää. Hankkeen suunnittelusta vastaa Länsi-Suomen ympäristökeskus. Kunnostussuunnitelma on valmistunut vuoden 2009 alussa. Seinäjärven osakaskunta ja kaksi yksityistä rannanomistajaa ovat lähettäneet lupahakemuksen ympäristölupavirastolle heinäkuussa 2009. Kurjenjärven ja Joutsenjärven vesistökunnostus on saanut lainvoimaisen luvan 1.8.2014. Nyt selvitettävänä on hankkeen toteutus ja rahoitus.

Tietoa Kurjenjärven linnustosta on koottu artikkeliin: Virtain Kurjenjärven seudun linnusto vuosina 1991-2016 (SSLTY)

Ylä-Havankajärven kunnostus

Ylä-Havankajärvellä nostettiin alinta vedenkorkeutta 25 cm. Lasku-uoman suulle rakennettiin pohjapato. Keskimääräinen vedenkorkeus nousi noin 23 cm. Tulviin hankkeella ei ole vaikutusta. Pato valmistui syksyllä 2009.

Toisveden kunnostus

Toisveden ranta-asukkailta ja osakaskunnilta tulleiden viestien perusteella Virtain kaupunki ja Pirkanmaan ympäristökeskus tekivät esisuunnitelman alimman veden pinnan korkeuden nostamisesta. Esisuunnitelma valmistui vuoden 2005 lopulla. Suunnitelman mukaan vedenpinnan korkeuden nostamista voidaan lähteä suunnittelemaan.

Varsinainen kunnostussuunnitelma valmistui vuoden 2010 lopulla. Suunnitelman laati Pirkanmaan ely-keskus. Alimpia veden pinnankorkeuksia nostetaan rakentamalla pohjapato järven lasku-uoman suulle. Pohjapato on suunniteltu siten, että tulviin hankkeella ei ole vaikutusta. Samalla kunnostetaan Horhankoski kalataloudellisesta näkökulmasta. Kunnostussuunnitelmaan on mahdollisuus tutustua kaupungintalolla ympäristöosastolla (ympäristösuunnittelijan huone). Myös jokaisella osakaskunnalla on suunnitelma.

Hankkeelle tulee hakea vesitalouslupa. Uusi vesilaki, joka astui voimaan vuoden 2012 alusta, tuo muutoksia lupamenettelyihin verrattuna aiemmin Virroilla tehtyihin kunnostushankkeisiin. Virtain kaupunginhallitus päätti 21.5.2012, että kaupunki lähtee hakijaksi hankkeelle. Hallituksen päätös on luettavissa tästä. Rannanomistajilta on pyydetty suostumuksia syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana. Yli 90 % niistä rantatiloista, joille suostumuspyyntö lähetettiin, antoi suostumuksensa.

Lupahakemus Toisveden keskivedenkorkeuden muuttamisesta jätettiin Länsi-ja Sisä-Suomen Aluehallintovirastolle joulukuussa 2013. Lupakäsittely kestänee n. 1-2 vuotta. Sen jälkeen päätetään hankkeen rahoituksesta erikseen.

Toisveden ajankohtaisen vedenkorkeustiedon voi katsoa täältä.

Vaskuujärven kunnostus

Vaskuujärvestä saa alkunsa Koronjoki. Koronjoen yläjuoksulla lähellä Vaskuujärveä on säädeltävä pato. Padon omistaja ei tarvitse enää vesivoimaa ja on ilmoittanut halukkuutensa luopua patoamisoikeudesta. Patorakennelma on estänyt kalan pääsyn Vaskuunjärveen Koronjokea pitkin. Patorakennelman korvaamisesta pohjapatoratkaisuilla on tehty suunnitelma, jonka laati Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho vuonna 2009. Entisen myllypadon alueelle on suunniteltu ns. tekokoski. Toteutuessaan ratkaisu mahdollistaa kalan kulun Koronjoesta Vaskuujärveen. Koronjoki on yksi Pirkanmaan merkittävämmistä taimenen (tammukka) virtavesistä.

Edellä mainittuun hankkeeseen liittyy kiinteästi Vaskuujärven luusuaan rakennettava pohjapato. Suunnitelman teki Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus/Groundia Oy. Suunnitelma valmistui vuonna 2010. Pato on mitoitettu siten, että alin vedenkorkeus järvellä nousee noin 30 cm ja keskimääräinen vedenkorkeus 27 cm. Ylimpiin vedenkorkeuksiin ei ole vaikutusta, eli ne säilyvät ennallaan.

Noin 90 % rannanomistajista suostui hankkeeseen hakijoiksi. Hakijoiden hallussa on veden alle jäävästä maa-alueesta 65 %. Lupahakemus jätettiin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 21.12.2011. Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto antoi lupapäätöksen hankkeelle 2.12.2013, josta ei valitettu. Lupapäätös on saanut lainvoiman ja kunnostushankkeen toteutuksen suunnittelu ja rahoituksen selvittäminen aloitettiin keväällä 2014. Kunnostushankkeen toteutukseen päästiin heinäkuussa 2014 ja Vaskuunjärven pohjapato sekä Koronjoen yläosan kalataloudellinen kunnostus saatiin valmiiksi syyskuussa 2014.

Havanganjärven kunnostus

Havanganjärven korkeutta säädellään padolla. Padon omistaja on ilmoittanut halukkuutensa luopua patoamisoikeudesta.

Kunnostussuunnitelma valmistui vuonna 2010 ja sen laati Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho. Hankkeen  tarkoituksena  on  lopettaa  Havanganjärven  aktiivinen  säännöstely ja korvata Tyrkönojan säätöpato kahdella kiinteällä patoratkaisulla, jotka samalla mahdollistavat Havanganjärven alimpien vedenkorkeuksien noston tulvakorkeuksien kuitenkaan liikaa nousematta. Padot on mitoitettu siten, että alin vedenkorkeus järvellä nousee noin 53 cm ja keskimääräinen vedenkorkeus noin 14 cm. Ylimpiin vedenkorkeuksiin ei ole vaikutusta, eli ne säilyvät ennallaan. Lisäksi tarkoituksena on pitää ennallaan tai vähentää Havanganjärvestä Iso Valkeajärveen tapahtuvaa takaisinvirtausta rakentamalla pohjapato Havanganjärven ja Iso Valkeajärven väliseen laskuojaan.

Noin 92 % rannanomistajista suostui hankkeeseen hakijoiksi. Hakijoiden hallussa on veden alle jäävästä maa-alueesta 98 %. Lupahakemus jätettiin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 21.12.2011 ja päätös saatiin elokuussa 2013. Lupapäätöksestä kuitenkin valitettiin Vaasan Hallinto-oikeuteen, josta päätös saatiin 19.12.2014. Kuitenkin myös Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin vielä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO:n päätös asiasta saatiin 17.6.2015, jonka mukaan tehty valitus hylättiin ja Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Näin ollen Havanganjärven vesistökunnostus on saanut laivoimaisen luvan.

Havanganjärven vesistökunnostus käynnistyi syyskuussa 2015 ja kunnostustoimenpiteet valmistuivat marraskuussa 2015.

Seinäjärven kunnostus

Seinäjärven kunnostushanke on alkanut vuonna 2012. Tarkoituksena on muuttaa järven sääntelyä siten, että ns. kevätkuoppa madaltuu. Toimenpide suunnitellaan tehtäväksi siten, ettei keskiveden pinnan korkeus nouse ja siten hankkeelle ei tarvitse hakea lupaa. Järven valuma-alueelle laaditaan kuormitusselvitys ja esitetään suunnitelma kuinka järveen valuvia ravinnemääriä voidaan vähentää. Kunnostussuunnitelma on valmistunut 19.12.2014 (ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho). Hankkeen vetäjänä on Seinäjärven osakaskunta, joka nyt selvittää hankkeen rahoitusmahdollisuuksia.

Iso-Tarjanneveden kunnostuksen esiselvitys

Iso-Tarjannevesi sijaitsee Virtain, Ruoveden ja Mänttä-Vilppulan kuntien alueella ja se rajoittuu pohjoisessa Toisveteen ja etelässä Murolekoskeen. Em. kuntien ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen toimesta tehtiin selvitys, jonka tavoitteena oli selvittää voiko Iso-Tarjanneveden alinta vedenpintaa korottaa.

Esiselvitys hankkeesta valmistui vuonna 2007.

Hankkeen etenemistä valmistellut työryhmä kokoontui keväällä 2008 ja neuvottelussa todettiin, että toistaiseksi hanketta ei viedä eteenpäin . Lisätietoja asiasta saa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vesienhoito-osastolta.

Huomisen Havanka-hanke

Hanke on päättynyt. Kyseessä oli Pirkanmaan metsäkeskuksen vetämä hanke, joka keskittyi Havankajärvien valuma-alueelle. Hankkeen päätavoitteena oli parantaa valuma-alueen vesistöjen ekologista tilaa ja suunnitella alueelle käytännön vesiensuojelutoimenpiteet. Hanketta rahoittavat EU:n lisäksi Virtain kaupunki, valtio ja Metsäkeskus. Hankkeessa suunniteltiin vesiensuojelutoimenpiteitä (mm. lietekuoppia, -altaita, kosteikkoja) noin 30 kohteeseen. Näistä noin 20 kohdetta on toteutuskelpoisia. Hankkeiden toteuttamiseen haetaan erillistä luonnonhoitorahoitusta.