Tekstikoko aA

Asuminen ja ympäristö

 
 
 

Vesistöhankkeet

Virtain vesistöt ovat vedenlaadultaan pääosin hyviä. Joissakin  vesistöissä on koettu vedenpinnan laskevan etenkin kesäisin liian alas,  mikä on vaikeuttanut vesistön virkistyskäyttöä. Monien  vesistökunnostushankkeiden tavoitteena onkin kesäaikaisen vedenpinnan  nostaminen.

 
Jähdyspohjan reitti Wolanderinkoskien ja Enonkosken kunnostus Hauhuunveden ja Uurasjärven kunnostus Vermasjärven kunnostus Kurjenjärven ja Joutsenjärven kunnostus Ylä-Havankajärven kunnostus Toisveden kunnostus Vaskuunjärven kunnostus ja Koronjoen yläosan kalatalaudellinen kunnostus

Vaskuunjärvi

Vaskuunjärvestä saa alkunsa Koronjoki. Koronjoen yläjuoksulla lähellä Vaskuunjärveä oli säädeltävä pato. Padon omistaja ei tarvinnut enää vesivoimaa ja ilmoitti halukkuutensa luopua patoamisoikeudesta. Patorakennelma oli estänyt kalan pääsyn Vaskuunjärveen Koronjokea pitkin.

Vaskuunjärven pinta-ala on 1,5km2 ja rantaviivaa on yhteensä 14,1km. Ali- ja keskivedenkorkeuksien nostamiseksi järven luusuaan rakennettiin teräspontilla vahvistettu luonnonmukainen pohjapato, jonka harjanpituus on 38m. Padon avulla alivedenkorkeus nousi 30cm ja keskivedenkorkeus nousi 27cm. Samassa yhteydessä syvennettiin ja levennettiin padon alapuolista kallioon louhittua aluetta noin 90 metrin matkalta. Suurin hyöty vedenkorkeuksien nostosta syntyi vesistön virkistyskäytölle.

Vaskuunjärven kalastoon kuuluvat kalastettavista lajeista hauki, siika, kirjolohi, särki, lahna, made, kiiski, ahven ja kuha.

Vaskuujärvessä esiintyy rapuja, mutta rapukanta on heikko ja rapuruttoa on esiintynyt. Vaskuunjärveen on istutettu 2000-luvulla kuhaa, planktonsiikaa ja kirjolohta. Vaskuunjärven kalastus on vapaa-ajankalastusta. Talvisin järvellä on noin 15 verkkopyytäjää. Järvellä järjestetään säännöllisesti pilkkikilpailuja ja järvellä käy useita kymmeniä pilkkijöitä. Kesäisin järvellä kalastaa arviolta noin 100 henkilöä, jotka ovat paikallisia ja loma-asukkaita.

Koronjoki

Koronjoki on yli 10km pitkä ja laskee Vaskiveden Koronselkään. Kosket kunnostettiin kalatalouden kannalta vuonna 2002. Tällöin kunnostettiin 8 koskea, joiden yhteispituus on 2,4km. Samassa yhteydessä koskeen rakennettiin kalannousuväylä. Koronjoessa on alkuperäinen purotaimenkanta ja se on yksi Pirkanmaan merkittävämmistä taimenen virtavesistä.

Koronjoki oli aikoinaan tärkeä uittoreitti ja siksi sen uomaa onkin perattu uittoa varten 1900-luvun alussa. Uittoa jatkui aina 1940-luvun alkuun asti.

Joessa on aikoinaan ollut myös talojen yhteisiä ns. lahkomyllyjä sekä kaksi pienehköä sähkövoimalaitosta.

Kalastoon kuuluvat hauki, ahven, särki, kivisimppu, made ja taimen. Joella elää myös saukkoja ja majavia sekä minkkejä.

Koronjoen kunnostuksen yhteydessä vanha settipato (joka pahimmillaan esti virtauksen kokonaan) purettiin ja korvattiin kallioon louhituilla kynnyksillä. Samalla laajennettiin myllylampea ja kivettiin alapuolista koskiosuutta.

Ratkaisulla mahdollistettiin kalan kulku Koronjoesta Vaskuujärveen. Työt alueella aloitettiin heinäkuussa 2014 ja ne valmistuivat syyskuun lopussa 2014.

Havanganjärven kunnostus Seinäjärven kunnostus Iso-Tarjanneveden kunnostuksen esiselvitys Huomisen Havanka-hanke
 
 
 

Sivua päivitetty: 11.06.2018