Tekstikoko aA

Asuminen ja ympäristö

Auringonlasku järvellä
 
 
 

Vesistöhankkeet

Virtain vesistöt ovat vedenlaadultaan pääosin hyviä. Joissakin  vesistöissä on koettu vedenpinnan laskevan etenkin kesäisin liian alas,  mikä on vaikeuttanut vesistön virkistyskäyttöä. Monien  vesistökunnostushankkeiden tavoitteena onkin kesäaikaisen vedenpinnan  nostaminen.

 
Jähdyspohjan reittiWolanderinkoskien ja Enonkosken kunnostusHauhuunveden ja Uurasjärven kunnostusVermasjärven kunnostusKurjenjärven ja Joutsenjärven kunnostusYlä-Havankajärven kunnostusToisveden kunnostusVaskuunjärven kunnostus ja Koronjoen yläosan kalatalaudellinen kunnostus

Vaskuunjärvi

Vaskuunjärvi sijaitsee Virroilla Vaskuun kylässä. Sen pinta-ala on 1,5km2 ja rantaviivaa on yhteensä 14,1km. Rannoilla on paljon loma-asutusta.  Järvikortti

Vaskuunjärvi kuuluu Virtain kalastusalueeseen. Kalastoon kuuluvat kalastettavista lajeista hauki, siika, kirjolohi, särki, lahna, made, kiiski, ahven ja kuha. Järvessä esiintyy harvakseltaan myös rapuja. 

Vaskuunjärven länsirannat ovat melko jyrkkiä ja paikoin kallioisia. Itärannat vuorostaan ovat loivemmat ja maatalousvaltaisemmat. Luonteenomaista on rantoja reunustava muutaman metrin levyinen järvikorte-/saravyöhyke.

Hankkeen taustalla oli veden pinnan suuri vaihtelu. Etenkin vähäsateisina kesinä veden pinta laski niin alas, että siitä oli haittaa virkistyskäytölle. Vedenpintaa säännösteltiin järven luusuan lähellä Koronjoessa olevalla settipadolla. Padon omistaja ilmoitti luopuvansa koskioikeuksista, mikäli jokiuomaan tehtäisiin säännöstelyvelvoitteen poistava pohjapato.

Vaskuunjärven  ali- ja keskivedenkorkeuksien nostamiseksi järven luusuaan rakennettiin teräspontilla vahvistettu luonnonmukainen pohjapato, jonka harjanpituus on 38m. Padon avulla alivedenkorkeus nousi 30cm ja keskivedenkorkeus nousi 27cm. Samassa yhteydessä syvennettiin ja levennettiin padon alapuolista kallioon louhittua aluetta noin 90 metrin matkalta. Suurin hyöty vedenkorkeuksien nostosta syntyi vesistön virkistyskäytölle. Hankkeella varmistettiin, että Vaskuunjärvestä tulee pieni virtaama Koronjokeen myös sateettomina kausina.

Jokeen virtaa vettä myös kesän kuivimpaan aikaan

Koronjoki

Koronjoki on yli 10km pitkä ja laskee Vaskiveden Koronselkään. Kosket kunnostettiin kalatalouden kannalta vuonna 2002. Tällöin kunnostettiin 8 koskea, joiden yhteispituus on 2,4km. Samassa yhteydessä koskeen rakennettiin kalannousuväylä. Koronjoessa on alkuperäinen purotaimenkanta ja se on yksi Pirkanmaan merkittävämmistä taimenen virtavesistä.

Koronjoki oli aikoinaan tärkeä uittoreitti ja siksi sen uomaa onkin perattu uittoa varten 1900-luvun alussa. Uittoa jatkui aina 1940-luvun alkuun asti.

Joessa on aikoinaan ollut myös talojen yhteisiä ns. lahkomyllyjä sekä kaksi pienehköä sähkövoimalaitosta.

Kalastoon kuuluvat hauki, ahven, särki, kivisimppu, made ja taimen. Joella elää myös saukkoja ja majavia sekä minkkejä.

Koronjoen kunnostuksen yhteydessä vanha settipato (joka pahimmillaan esti virtauksen kokonaan) purettiin ja korvattiin kallioon louhituilla kynnyksillä. Samalla laajennettiin myllylampea ja kivettiin alapuolista koskiosuutta.

Ratkaisulla mahdollistettiin kalan kulku Koronjoesta Vaskuujärveen. Työt alueella aloitettiin heinäkuussa 2014 ja ne valmistuivat syyskuun lopussa 2014.

Havanganjärven kunnostusSeinäjärven kunnostusIso-Tarjanneveden kunnostuksen esiselvitysVIRTA-hankeIkaalisten reittiHuomisen Havanka-hanke
 
 
 

Sivua päivitetty: 04.09.2023