Tekstikoko aA

Asuminen ja ympäristö

 
 
 

Vesistöhankkeet

Virtain vesistöt ovat vedenlaadultaan pääosin hyviä. Joissakin  vesistöissä on koettu vedenpinnan laskevan etenkin kesäisin liian alas,  mikä on vaikeuttanut vesistön virkistyskäyttöä. Monien  vesistökunnostushankkeiden tavoitteena onkin kesäaikaisen vedenpinnan  nostaminen.

 
Jähdyspohjan reitti Wolanderinkoskien ja Enonkosken kunnostus Hauhuunveden ja Uurasjärven kunnostus Vermasjärven kunnostus Kurjenjärven ja Joutsenjärven kunnostus Ylä-Havankajärven kunnostus Toisveden kunnostus

Toisveden kunnostus

Toisveden pinta-ala on 29,4 km2 ja sen vedet purkautuvat Horhankosken ja Herraskosken kautta alapuoliseen Vaskiveteen (Iso-Tarjannevesi).

Horhankoskea on aikoinaan perattu irtouittoa varten, jonka seurauksena vedenkorkeudet ovat laskeneet. Toisvesi on syvä ja karu järvi, jonka kokonaisrantaviivan pituus on 81,5 km.

Toisveden ranta-asukkailta ja osakaskunnilta tulleiden viestien perusteella Virtain kaupunki ja Pirkanmaan ympäristökeskus tekivät esisuunnitelman alimman veden pinnan korkeuden nostamisesta. Esisuunnitelma valmistui vuoden 2005 lopulla. Varsinainen kunnostussuunnitelma valmistui vuoden 2010 lopulla. Suunnitelmaa vauhditti se, että Toisvesi oli vuonna 2006 alimmillaan yli viiteenkymmeneen vuoteen. Toisveden vedenpintaa on havaittu päivittäin 1.5.1903 vuodesta saakka. Suunnitelman laati Pirkanmaan ELY-keskus. Alimpia veden pinnankorkeuksia nostetaan rakentamalla pohjapato järven lasku-uoman suulle. Pohjapato on suunniteltu siten, että tulviin hankkeella ei ole vaikutusta. Samalla kunnostetaan Horhankoski kalataloudellisesta näkökulmasta.

Myös jokaisella osakaskunnalla on suunnitelma. Toisveden ali- ja keskiveden korkeuden nostamiseksi on tarkoitus rakentaa Horhankosken niskan yläpuolelle Toisveden luusuaan pohjapato. Samassa yhteydessä kun rakennetaan Toisveden luusuaan pohjapato, on mahdollista kunnostaa Horhankoski nykyistä paremmin vaelluskalojen, lähinnä järvitaimenen, lisääntymis- ja kasvualueeksi sopivaksi.

Toisvesi on syvyyskartoitettu vuonna 1954, syvin kohta on 85,0 metriä. Veden laatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 1962 alkaen: 70 metriä syvästä seurantapisteestä on haettu vesinäyte kaikkiaan 99 kertaa. Toisveden vedenlaadussa ei tapahdu suuria muutoksia eri vuodenaikoina.

Toisvedellä on vähän tai kohtalaisesti vesikasvillisuutta, muutamilla paikoilla tosin vesikasvillisuus on lisääntynyt niin, että osia järvestä on kasvanut lähes umpeen. Kalakannaltaan Toisvesi on hyvä, siellä on mm. haukea, ahventa, lahnaa, siikaa, madetta, kuhaa, ym. Linnustoa Toisvedellä on mm. iso- ja tukkakoskelot, tiirat, kalalokit, telkät, sinisorsat, tavit ja rantasipit. Herrasen alueella tavataan muuttoaikoina ja talvella mm. joutsenta, mutta myös harvinaisia lintuja kuten merikotkaa, mustalintuja, alleja, pilkkasiipiä, merimetsoja ja pikku-uikkuja.

Toisvesi ei kuulu Natura2000-alueeseen. Vesistöä käytetään mm. vapaa-ajanviettoon, kalastukseen, metsästykseen, vesiliikenteeseen.

Vesistökunnostus hanke valmistui keväällä 2018. Hankkeessa nostettiin Toisveden ali- ja keskivedenkorkeutta Horhankosken yläpuolelle rakennetulla pohjapadolla. Alivedenkorkeus nousi 45 cm ja keskivedenkorkeus 12 cm.

  • Toisveden ajankohtaisen vedenkorkeustiedon voi katsoa täältä.
Vaskuunjärven kunnostus ja Koronjoen yläosan kalatalaudellinen kunnostus Havanganjärven kunnostus Seinäjärven kunnostus Iso-Tarjanneveden kunnostuksen esiselvitys Huomisen Havanka-hanke
 
 
 

Sivua päivitetty: 11.06.2018