Tekstikoko aA

Asuminen ja ympäristö

 
 
 

Vesistöhankkeet

Virtain vesistöt ovat vedenlaadultaan pääosin hyviä. Joissakin  vesistöissä on koettu vedenpinnan laskevan etenkin kesäisin liian alas,  mikä on vaikeuttanut vesistön virkistyskäyttöä. Monien  vesistökunnostushankkeiden tavoitteena onkin kesäaikaisen vedenpinnan  nostaminen.

 
Jähdyspohjan reitti Wolanderinkoskien ja Enonkosken kunnostus Hauhuunveden ja Uurasjärven kunnostus

Vesistötietoa

Hauhuunvesi ja Uurasjärvi sijaitsevat Pihlajaveden reitin alaosassa. Vesistöä ei säännöstellä ja pääosa vesistä virtaa Naurissalmen kautta Tarjanneveteen.

Pihlajaveden reitti kuuluu Project Aqua–ohjelmaan.

Uurasjärvi ulottuu Kortesalmesta Siikavirtaan. Uurasjärven pinta-ala on 10,08 kmja siinä on 27 saarta. Rantaviivaa on noin 90 km, josta lähes 80 km on virkistyskäyttöön kelpaavaa. Hauhuunvesi on Siikavirran sekä Naurissalmen, Simpsiönsalmen ja Putikkosalmen välinen alue, jonka merkittävimmät osat ovat Hauhusselkä ja Morrinlahti.

Hauhuunveden pinta-ala on 1,84 kmja siinä on 2 saarta. Rantaviivaa on noin 17 km, josta virkistyskäyttöön kelpaavaa on alle 3 km.

Osa Uurasjärveä kuuluu Natura 2000 –verkostoon ranta- ja kalliometsäalueena. Alueella on pitkä rakentamaton ja luonnontilainen rantavyöhyke. Alueen suojeltavia luontotyyppejä ovat humuspitoinen järvi, karu kasvupeitteinen kallio, vanha havumetsä ja puustoinen suo. Alueella asuu myös metso.

Myös Hauhusselkä on Natura 2000 –alue ja se on tärkeä linnustoalue etenkin muuttoaikana. Järvellä on selkälokki- ja naurulokkikolonioita. Lintulajeista siellä tavataan mm. laulujoutsen, kurki, luhtahuitti ja ruskosuohaukka.

Myös hankealueen yläpuolinen Kituskoski ja alapuolinen Tarjannevesi kuuluvat Natura 2000 –verkostoon. Kituskosken Natura-alueeseen kuuluu luonnontilainen jokireitti, vanhojen metsien aluetta ja järven rantaa. Tarjannevesi on lähes luonnontilainen karu humusjärvi, jonka rannoilla on myös suojeltavia luontotyyppejä.

Kunnostushanke

Kunnostus käsitti pohjapatojen rakentamiset Nauris-, Simpsiön- ja Putikkosalmeen, pienvenesulun rakentamisen Naurissalmeen sekä ruoppaukset Kortesalmella. Hankkeessa nostettiin järvien alinta veden korkeutta molemmissa järvissä 70 cm. Keskivedenkorkeus nousi Hauhuunvedellä 40 cm ja Uurasjärvellä 30 cm. Tulviin hankkeella ei ole ollut vaikutusta.

Kunnostus alkoi Uurasjärven ruoppauksilla. Pohjapatojen ja pienvenesulun rakentaminen alkoi kesäkuussa 2009.  Hanke valmistui syksyllä 2009 ja avajaisia vietettiin kesäkuussa 2010.

KALASTUS ON KIELLETTY 100 METRIN ETÄISYYDELLÄ PATORAKENNELMIEN ALAPUOLELLA!

Vermasjärven kunnostus Kurjenjärven ja Joutsenjärven kunnostus Ylä-Havankajärven kunnostus Toisveden kunnostus Vaskuunjärven kunnostus ja Koronjoen yläosan kalatalaudellinen kunnostus Havanganjärven kunnostus Seinäjärven kunnostus Iso-Tarjanneveden kunnostuksen esiselvitys Huomisen Havanka-hanke
 
 
 

Sivua päivitetty: 11.06.2018