Vesistökunnostushankkeet

Virtain vesistöt ovat vedenlaadultaan pääosin hyviä. Joissakin vesistöissä on koettu veden pinnan laskevan etenkin kesäisin liian alas, mikä on vaikeuttanut vesistön virkistyskäyttöä. Monien vesistökunnostushankkeiden tavoitteena onkin kesäaikaisen vedenpinnan nostaminen. Kuva Nurminiemen laavulta. Taustalla näkyy Iso-Tarjanneveden Koronselkä.

Virtain kaupungin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 2.6.2008 kokouksessaan Virtain vesistöjen toimenpideohjelman vuosille 2008-2011. Päätös ja ohjelma luettavissa tästä. Ohjelmassa on esitetty ne kunnostuskohteet, joihin kaupunki tulee keskittymään lähivuosien aikana. Hankkeiden toteuttamisesta päätetään vuosittaisen talousarvion laadinnan yhteydessä.

Hauhuunveden ja Uurasjärven kunnostus

Kunnostus käsitti pohjapatojen rakentamiset Nauris-, Simpsiön- ja Putikkosalmeen, pienvenesulun rakentamisen Naurissalmeen sekä ruoppaukset Kortesalmella. Hankkeessa nostettiin järvien alinta veden korkeutta molemmissa järvissä 70 cm. Keskivedenkorkeus nousee Hauhuunvedellä 40 cm ja Uurasjärvellä 30 cm. Tulviin hankkeella ei ole vaikutusta.

Vesistökunnostushankkeiden toteutumiseen tarvitaan voimakasta paikallisten toimijoitten panostusta. Kuvassa Uurasjärven kalastuskuntien väkeä Hauhuunvedellä ja Uurasjärvellä v. 2004 tehdyssä ympäristölupaviraston katselmuksesta (vas. Jussi Korhonen, kesk. Jorma Korhonen, oik. Reino Julku).

Kunnostus alkoi Uurasjärven ruoppauksilla. Lännen Järviperkaus Oy suoritti ruoppaukset Kotasalmessa ja Ollinsaaren pohjois/länsipuolella.

Pohjapatojen ja pienvenesulun rakentaminen alkoi kesäkuussa 2009. Rakennuttajana toimi kaupunki ja rakentajana Destia Oy. Hanke valmistui syksyllä 2009. Avajaisia vietettiin kesäkuussa 2010.

KALASTUS ON KIELLETTY 100 METRIN ETÄISYYDELLÄ PATORAKENNELMIEN ALAPUOLELLA !

Vermasjärvi

Vermasjärven rantaa kesällä 2006

Vermasjärven pohjoisosan Mäntylänlahti on tunnettu lintuvesialue. Alue kunnostettiin v. 2001 lisäämällä linnuille avovesialueita. Vermasjärvelle suunniteltu vedenpinnan nostohanke parantaa myös lintuvesilahden tilannetta.

Vermasjärvellä on tavoitteena nostaa alinta vedenkorkeutta noin 50 cm. Lasku-uoman eli Makkaraojan suulle rakennetaan pohjapato. Keskimääräinen vedenkorkeus nousee 25 cm. Tulviin hankkeella ei ole vaikutusta.

Vermasjärven kunnostus on saanut aluehallintoviranomaisen luvan. Lupapäätös annettiin 26.2.2010. Päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen. Vaasan hallinto-oikeus teki 20.12.2011 päätöksen, jossa hylkäsi valitukset.

Padon rakentamista varten perustettiin rakentamistoimikunta huhtikuulla 2010. Rakentamistoimikuntaan kuuluvat osakaskuntien edustajat sekä edustajat kaupungilta ja ELY-keskukselta. Työ yritettiin tehdä 2011 kesällä, mutta koska vesi oli korkealla, padon rakentaminen ei onnistunut. Uusi yritys on kesällä 2012.

Kurjenjärvi

Kurjenjärvellä on tavoitteena nostaa alinta vedenkorkeutta ja tehdä arvokkaalle lintuvesialueelle (Joutsenjärvi) avointa vesialuetta lisää. Hankkeen suunnittelusta vastaa Länsi-Suomen ympäristökeskus.

Kunnostussuunnitelma on valmistunut v. 2009 alussa.

Seinäjärven osakaskunta ja kaksi yksityistä rannanomistajaa ovat lähettäneet lupahakemuksen ympäristölupavirastolle heinäkuussa 2009.

Hanke voidaan toteuttaa sitten, kun lainvoimainen lupa on saatu ja rahoitus hankkeelle on selvillä.

Ylä-Havankajärvi

Ylä-Havankajärvellä nostettiin alinta vedenkorkeutta 25 cm. Lasku-uoman suulle rakennettiin pohjapato. Keskimääräinen vedenkorkeus nousi noin 23 cm. Tulviin hankkeella ei ole vaikutusta.

Ylä-Havankajärven kunnostustoimikunnan kokoukseen osallistujia v. 2006.

Pato valmistui syksyllä 2009.

Toisvesi

Toisveden ranta-asukkailta ja osakaskunnilta tulleiden viestien perusteella Virtain kaupunki ja Pirkanmaan ympäristökeskus tekivät esisuunnitelman alimman veden pinnan korkeuden nostamisesta. Esisuunnitelma valmistui vuoden 2005 lopulla. Suunnitelman mukaan vedenpinnan korkeuden nostamista voidaan lähteä suunnittelemaan.

Varsinainen kunnostussuunnitelma valmistui v. 2011 alussa. Suunnitelman laati Pirkanmaan ely-keskus. Alimpia veden pinnankorkeuksia nostetaan rakentamalla pohjapato järven lasku-uoman suulle. Pohjapato on suunniteltu siten, että tulviin hankkeella ei ole vaikutusta. Samalla kunnostetaan Horhankoski kalataloudellisesta näkökulmasta.

Uusi vesilaki, joka astui voimaan v. 2012 alusta, tuo muutoksia lupamenettelyihin verrattuna aiemmin tehtyihin kunnostushankkeisiin. Mm. mikäli hakijoina on useampi kuin yksi taho täytyy kunnostusta varten perustaa yhteisö. Toisveden osakaskuntien, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja kaupungin kanssa pidetään alkuvuodesta 2012 neuvottelu, jossa neuvotellaan kuinka hanketta lähdetään uuden vesilain mukaisesti eteenpäin viemään.

Vaskuujärvi

Vaskuujärvestä saa alkunsa Koronjoki. Koronjoen yläjuoksulla lähellä Vaskuujärveä on säädeltävä pato. Padon omistaja ei tarvitse enää vesivoimaa ja on ilmoittanut halukkuuden luopua patoamisoikeudesta. Patorakennelma on estänyt kalan pääsyn Vaskuunjärveen Koronjokea pitkin. Patorakennelman korvaamisesta pohjapatoratkaisuilla on tehty suunnitelma, jonka laati Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho (v. 2009). Entisen myllypadon alueelle on suunniteltu ns. tekokoski. Toteutuessaan ratkaisu mahdollistaa kalan kulun Koronjoesta Vaskuunjärveen. Koronjoki on yksi Pirkanmaan merkittävämmistä taimen (tammukka) virtavesistä.

Edellä mainittuun hankkeeseen liittyy kiinteästi Vaskuujärven luusuaan rakennettava pohjapato. Suunnitelman teki Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus/Groundia Oy. Suunnitelma valmistui v. 2010. Pato on mitoitettu siten, että alin vedenkorkeus järvellä nousee noin 30 cm ja keskimääräinen vedenkorkeus 27 cm. Ylimpiin vedenkorkeuksiin ei ole vaikutusta, eli ne säilyvät ennallaan.

Noin 90 % rannanomistajista suostui hankkeeseen hakijoiksi. Hakijoiden hallussa on veden alle jäävästä maa-alueesta 65 %.

Lupahakemus jätettiin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 21.12.2011. Lupakäsittely kestänee noin 1 – 2 vuotta. Sen jälkeen päätetään hankkeen rahoituksesta erikseen.

Havanganjärvi

Havanganjärven korkeutta säädellään padolla. Padon omistaja on ilmoittanut halukkuutensa luopua patoamisoikeudesta.

Kunnostussuunnitelma valmistui v. 2010 ja sen laati Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho. Tavoitteena on rakentaa kaksi kinteää pohjapatoa Tyrkönpuroon, toinen järven luusuaan ja toinen nykyisen padon paikalle. Padot on mitoitettu siten, että alin vedenkorkeus järvellä nousee noin 53 cm ja keskimääräinen vedenkorkeus noin 14 cm. Ylimpiin vedenkorkeuksiin ei ole vaikutusta, eli ne säilyvät ennallaan.

Noin 92 % rannanomistajista suostui hankkeeseen hakijoiksi. Hakijoiden hallussa on veden alle jäävästä maa-alueesta 98 %.

Lupahakemus jätettiin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 21.12.2011. Lupakäsittely kestänee noin 1 – 2 vuotta. Sen jälkeen päätetään hankkeen rahoituksesta erikseen.

Iso-Tarjannevesi

Iso-Tarjannevesi sijaitsee Virtain, Ruoveden ja Vilppulan kuntien alueella ja se rajoittuu pohjoisessa Toisveteen ja etelässä Murolekoskeen. Em. kuntien ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen toimesta tehtiin selvitys, jonka tavoitteena oli selvittää voiko Iso-Tarjanneveden alinta vedenpintaa korottaa.

Esiselvitys hankkeesta valmistui v. 2007.

Hankkeen etenemistä valmistellut työryhmä kokoontui keväällä 2008 ja neuvottelussa todettiin, että toistaiseksi hanketta ei viedä eteenpäin . Lisätietoja asiasta saa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vesienhoito-osastolta.

Huomisen Havanka-hanke

Hanke on päättynyt. Kyseessä oli Pirkanmaan metsäkeskuksen vetämä hanke, joka keskittyi Havankajärvien valuma-alueelle. Hankkeen päätavoitteena oli parantaa valuma-alueen vesistöjen ekologista tilaa ja suunnitella alueelle käytännön vesiensuojelutoimenpiteet. Hanketta rahoittavat EU:n lisäksi Virtain kaupunki, valtio ja Metsäkeskus. Hankkeessa suunniteltiin vesiensuojelutoimenpiteitä (mm. lietekuoppia, -altaita, kosteikkoja) noin 30 kohteeseen. Näistä noin 20 kohdetta on toteutuskelpoisia. Hankkeiden toteuttamiseen haetaan erillistä luonnonhoitorahoitusta.

31.08.2011 11:02 | Ympäristö